Mä olen valmentajaurani aikana tavannut useita esihenkilöitä ja johtajia, jotka haluavat liikaa onnistua tehtävässään. Sekä palveleva että valmentava johtaminen ohjaa esihenkilöitä asettamaan omat johdettavansa itsensä edelle. Tee toisista tähtiä. Anna tiimisi kukoistaa. Johtajan tehtävä on palvella ja saada aikaan menestystä tukevan ympäristön. Yes! Näin tietenkin kannattaa, ei tästä kahta sanaa. Mutta millä hinnalla?
Kuten sanoin, olen tavannut useita esihenkilöitä, jotka pyrkivät olemaan hyviä vastaamalla kaikkiin heihin kohdistuviin odotuksiin. He siis asettavat itsensä mahdottoman tehtävän eteen. Mahdottoman siksi, että a) odotuksia on yleensä liikaa ja b) ne ovat usein ristiriitaisia keskenään. Eli kaikkia ei voi miellyttää, teki mitä tahansa.
Kuitenkin moni esihenkilö on ajautunut tähän miinaan pyrkimällä täyttämään kaikki odotukset. Seuraukset ovat ikävät. Usein esihenkilö kokee riittämättömyyttä ja osaamattomuutta omasta itsestä. Liian usein tämä johtaa myös entistä kovempaan yrittämiseen, mikä puolestaan tulee esille oman suorituskyvyn laskuna ja pahimmillaan työssä uupumisena ja kyynistymisenä. Toki, iso osa esihenkilöistä oppii elämään epätäydellisyyden kanssa, kasvattamaan nahkaansa ja löytämään oman tapansa johtaa. Tämä on kuitenkin pitkä prosessi, jossa onneksi on olemassa oikotie, jonka esittelen seuraavaksi.
Tunnista odotukset!
Odotuksia on usein paljon ja ne ovat ristiriitaisia keskenään. Esihenkilön oman mielenrauhan ja olennaiseen tekemiseen fokusoinnin kannalta on keskeistä, että odotuksia johdetaan. Tämä puolestaan edellyttää, että odotuksista on tultava ensin tietoiseksi. Tässä muutama näkökulma siihen, mistä esihenkilöihin kohdentuvat odotukset kumpuavat:
Omat odotukset itselle (nämä ovat muuten usein erittäin vähän tiedostettuja)
Johdettavien odotukset
Oman esihenkilön asettamat odotukset
Työtehtävän vaatimukset
Organisaation tavoitteisiin, arvoihin ja missioon liittyvät odotukset
Kollegoiden odotukset
Sidosryhmien odotukset
Asiakkaiden odotukset
Siinähän näitä odotuksia on. Tunnistamalla, mitä kaikkia odotuksia omaan itseen kohdistuu, ja mitä itse itseltään odottaa, on keskeistä. Tunnistamisen jälkeen voi miettiä, mitä näille kaikille teen. Mitkä ovat ydintekemiseni kannalta kaikista tärkeimmät ja akuuteimmat, mitkä puolestaan voin hoitaa myöhemmin ja mihin en tule panostamaan käytännössä lainkaan. Kriteerinä tässä luokittelussa tulee olla oma työtehtävä ja itselle asetetut tavoitteet. Sivuhuomiona todettakoon, että tavoitteet ylipäätään on erinomainen peilauspinta kaiken tekemisen mielekkyyden arvioinnille. Jos tekeminen edistää tavoitetta merkittävällä tavalla, kannattaa tähän panostaa.
Hae tukea!
Moni esihenkilö hyötyy merkittävästi ulkopuolisesta tuesta. Oli se sitten palkattu coach, valmentaja tai oman organisaation kollega. Jo pelkästään se, että asioita pohtii ääneen, selkeyttää usein tilannetta. Koulutetun koutsin lisäarvo tulee toisaalta siinä, että hänet on "koulutettu" haastamaan ajattelua ja tekemistä sekä puskemaan toimimaan fiksulla ja tuottavalla tavalla hyvinvointi huomioiden.
Eli esihenkilö. Tunnista sinuun kohdistuvat odotukset, priorisoi ne ja valitse tärkeimmät, johon vastaat. Hae tarvittaessa sparrauskumppani ajattelun tueksi.
Tämä blogi on pari Vampyyritiimi vie esihenkilön voimat, kirjoitukselle. Tutustuthan myös tähän.
-Peter
Hozzászólások