"Meidän työpaikalla kaikki ei todellakaan ole hyvin. Ulospäin puhutaan työhyvinvoinnin ja inklusiivisuuden tärkeydestä ja kuinka ihmiset ovat meidän tärkein voimavara. Sisäinen viestintä on sitten ihan toista. Esihenkilöitä ei työhyvinvointi kiinosta tippaakaan. Ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti ja hr sulkee silmänsä epäkohdilta. Parhaimmat tyypit ovat jo lähteneet. Minkäkin etsin uutta työtä"
Toksinen kulttuuri sairastuttaa ihmiset. Tyypillisiä toksisen kulttuurin ilmentymiä ovat ihmisten eriarvoinen / epätasa-arvoinen kohtelu, ongelmiin puuttumattomuus sekä negatiivisen käyttäytymisen salliminen ja ylläpito. Usein toksisen kulttuurin juuret ovat kietoutuneet johtamiseen.
Valmennusurani aikana olen tavannut useita työpaikkoja, jotka ovat olleet toksisia. Ihmiset ovat voineet näissä paikoissa huonosti. Johtaminen on poikkeuksetta ollut osa ongelmaa: joko johtajat itse tuottavat myrkyllistä ilmapiiriä omalla toiminnallaan tai he eivät puutu ongelman aiheuttajaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa johtamistapaa kuvaa usein liiallinen kontrollointi, vähäinen luottamus johdettaviin tai epäasiallinen vuorovaikutustyyli, joka saattaa ilmentyä huutamisena tai työntekijöiden julkisena arvosteluna. Jälkimmäisessä puolestaan esihenkilöt/johtajat suojelevat ongelman aiheuttajaa ja antavat hänelle erivapauksia toisiin nähden. Syitä tähän on usein kaksi: 1) Ongelman aiheuttaja tekee huippuhyvää tulosta ja/tai on pidetty asiakkaiden silmissä. 2) Ongelmia aiheuttava henkilö on esihenkilön/johdon kaveri.
Koska johtaminen on keskeinen osa toksisen työpaikan ongelmaa, on siihen puututtava usein johtamistavan muutoksella. Tämä on tärkeää, sillä huono työpaikka tai johtaminen ovat hyvin yleisiä irtisanoutumisen syitä. Tämä puolestaan vaikuttaa merkittävästi yrityksen kykyyn tehdä tulosta; parhaat tyypit lähtevät usein ensimmäisinä. Tuloksen lisäksi myrkyllinen ilmapiiri syö ison osan työhyvinvoinnista, joten jo ihan inhimillisistä syistä johtuen tähän pitää puuttua.
Johtamisen lisäksi myrkyllistä ilmapiiriä ylläpitää myös vaikenemisen kulttuuri. Ihmiset joko uskovat olevansa yksin kokemuksineen ja negatiivisine tunteineen tai sitten näistä puhutaan käytävillä ja kahvihuoneissa mutta vaietaan tilanteissa, joissa näistä pitäisi puhua. Vaikeneminen ei ole ihme, sillä myrkyllinen kulttuuri on harvoin avoin ja psykologisesti niin turvallinen, että ongelma uskallettaisiin nostaa esiin. On helpompaa olla hiljaa.
Jos olen myrkyllisessä työpaikassa?
Valitettavasti toksisuus on kohtuullisen yleistä. Monet näissä työpaikoissa työskentelevät myös pohtivat, mitä asialla tulisi tehdä ja voiko sille mitään? Yksinkertainen neuvo on kuitenkin tämä: tee jotain, ennen kuin kulttuuri myrkyttää sinut. Ohessa on kolme nopeaa vinkkiä, jotka auttavat selviytymään haastavassa toimintaympäristössä.
1) Vahvista itseäsi. Kehitä mentaalista lujuutta esimerkiksi siinä, miten siedät sinuun kohdistuvaa palautetta tai kritiikkiä. On hyvä tiedostaa, että liiallinen herkkänahkaisuus muuttaa normaalinkin vuorovaikutuksen (johon kuuluu myös ikävien asioiden läpikäynti) vaikeaksi. Pelkästään se, että itse koen palautteen epäreiluksi tai ikäväksi, ei tarkoita, että palaute oikeasti olisi sitä. Myös oman itsetuntemuksen ja -arvostuksen vahvistaminen auttaa sinua tekemään itsesi kannalta hyviä valintoja.
2) Muuta ympäristöäsi. Epäasiallinen käytös ja/tai omat kokemukset on hyvä tuoda esille ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun asioiden muuttamiseksi. Itse valmentajana olen nähnyt parhaimmat tulokset sekä organisaation että yksilöiden kannalta niissä tilanteissa, joissa ongelmaan on tartuttu yhdessä. Vaikeneminen ei muuta mitään, puhuminen muuttaa.
3) Vaihda ympäristöä. Joskus kaikki keinot on kokeiltu, puhuminen ei auta tai uskoa muutokseen ei vain ole. Joskus on hyvä nostaa kädet ilmaan ja vaihtaa työpaikkaa. Ehkä asioita on yritetty tuloksetta parantaa, ehkä tilanne ei vaan kiinnosta riittävästi tai he, jotka päättävät ovat itse syypäitä kulttuurin ongelmiin. Näissä tilanteissa on ihan ok äänestää jaloillaan. Kaikki eivät pysty, eivätkä halua muuttua.
-Peter
Comentários